Рассказ на финском о себе

Tuula Puranen

---

Tämä kirja on Sinulle, joka mietit kissan hankkimista. Kirjassa kerrotaan, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin kissa tulee kotiisi. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että niiden tietämisestä on hyötyä myös sitten, kun Sinulla on kissa.

KISSA LISÄÄ ELÄMÄNLAATUA

Minulla on kissa. Sain sen ystäviltäni jouluna yli kuusi vuotta sitten. Olin noihin aikoihin melko surullinen enkä olisi jaksanut tehdä mitään, mutta kissaa oli pakko hoitaa. Halusin, että se voi hyvin. Kissan takia täytyy tehdä joka päivä pieniä töitä: kissalle annetaan ruokaa ja sen hiekkalaatikko puhdistetaan.
Kissan kanssa pitää myös leikkiä. Kissa sai minut nauramaan ja juttelemaan ystävällisillä sanoilla jokaisena päivänä, vaikka olisin ollut pahalla tuulella. Nautin myös kissan katselemisesta, sillä se on kaunis eläin. Ilo, nauru ja pikku tehtävät alkoivat piristää minua. Olen varma, että on monia muitakin ihmisiä, jotka nauttisivat siitä, että kissa asuisi heidän kanssaan.
Kissa tai jokin muu lemmikki lisää elämän laatua. Siksi haluan jakaa kanssasi sen, mitä olen oppinut kissasta. Toivon, että tästä kirjasta on iloa, hyötyä ja apua ihmisille ja heidän kissoilleen.

KISSA TUO PUUHAA JA VASTUUTA

Kissaa sanotaan helpoksi eläimeksi. Se ei hauku eikä pelottele vieraita. Kissaa ei ole pakko ulkoiluttaa. Kissa on siisti eläin. Luonnossa kissa on kettujen ja muiden petoeläinten riistaa.
Sen takia kissa yrittää vaistomaisesti pitää itsensä puhtaana ja hajuttomana.
Silloin isommat petoeläimet eivät haista, että kissa on lähellä. Suurikaan kissa ei vie paljon tilaa. Kissaa varten ei tarvitse ostaa farmariautoa, akvaariota tai tallipaikkaa.
Joskus kissan helppoutta kuitenkin liioitellaan. Esimerkiksi koiraan verrattuna se ei ehkä ole helpompi, vaan aivan erilainen.

Kissa elää vanhaksi

Kissa voi elää vanhaksi, jopa yli 20-vuotiaaksi. Se tarkoittaa, että tietyistä asioista on huolehdittava joka päivä 20 vuoden ajan. Jokapäiväisiä tehtäviä ovat: kissan ruokkiminen,
hiekkalaatikon puhdistaminen kissan kanssa seurustelu. Mieti, oletko valmis vastuuseen
useiden vuosien ajaksi. Jos kissasta on liikaa vaivaa ja kyllästyt siihen, et voi jättää sitä heitteille. Kissasta on pidettävä huolta sen koko elämän ajan.
Kissa ei pärjää luonnossa yksin varsinkaan talvella. Se ei kuulu Suomen luontoon. Lain mukaan on rikos jättää kissa heitteille.

Vastuu kissan terveydestä on ihmisellä

Kissan terveydestä on huolehdittava. Terveydenhoitoon kuuluvat esimerkiksi rokotukset, jotka antaa eläinlääkäri. Kissan terveyttä on tarkkailtava. Kun kissa sairastuu tai vahingoittuu, se on vietävä eläinlääkäriin.

Kissa rajoittaa vapauttasi

Kun sinulla on kissa, et voi mennä ja tulla aivan vapaasti. Kissa vaikuttaa ajankäyttöösi.
Kissaa ei voi jättää yksin kovin pitkäksi aikaa. Vaikka kissalla on ruokaa ja vettä, se voi olla yksin korkeintaan yhden vuorokauden. Voitko ottaa kissan mukaan, jos lähdet matkalle? Tiedätkö jonkun, joka huolehtii kissastasi, kun olet matkoilla tai vaikka sairaalassa?
Itse matkustan melko paljon. Jos olen poissa vain yhden vuorokauden, jätän kissalle riittävästi ruokaa ja vettä. Jos olen poissa pari päivää, ystäväni ruokkivat kissani ja pitävät sille seuraa. Jos olen poissa enemmän kuin pari päivää, otan kissan mukaani.

KISSOJA ON MONENLAISIA

Kissoihin liittyy monia sellaisia asioita, joissa on valinnan varaa.
Haluatko ulkokissan vai sisäkissan? Minun kissani on sisäkissa. Se tarkoittaa, että kissani asuu sisällä kodissani.
Se ei vietä aikaansa vapaasti ulkona, vaan ulkoilee valjaissa.
Kissani on syntynyt maalla. Sen emo sai vapaasti liikkua myös ulkona.
Se kuitenkin synnytti pentunsa sisälle. Niinpä minunkin kissani asui pentuna sisällä tuvassa, kunnes sain sen luokseni.
Tiedän tapauksia, joissa vapaaseen ulkoelämään tottunut kissanpentu on otettu sisäkissaksi. Sisäelämään sopeutuminen ei aina ole ollut helppoa; kissa kaipaa ja haluaa ulos.
Voit valita myös, otatko rotukissan vai tavallisen, niin sanotun kotikissan. Oma kissani on kotikissa.
Kissarotujen välillä ei ole niin suuria eroja kuin koirarotujen välillä. Koirien rotuja on jalostettu siten, että koirat sopivat eri tehtäviin ihmisen kumppaneina. Koiria on jalostettu esimerkiksi metsästämään, vartioimaan tai paimentamaan.
Kissojen jalostuksessa on kiinnitetty huomiota enemmän kissan ulkonäköön kuin tehtäviin. On esimerkiksi lyhytkarvaisia ja pitkäkarvaisia kissoja, on suuria ja pieniä kissoja, on erivärisiä kissoja.
Jalostuksen ja käytännön kokemusten perusteella osataan ennustaa joitakin asioita kissan rodun perusteella.
Etukäteen tiedetään, että kaikki rodut eivät sovi sisäkissoiksi yhtä hyvin kuin jotkut toiset rodut.
Esimerkiksi norjan metsäkissat tunnetaan toimeliaiksi ja reippaiksi. Ne ovat mahdollisesti niin puuhakkaita, että niiden on hyvä päästä myös ulos touhuamaan.
Persialaista ja venäjän sinistä pidetään rauhallisina ja hiljaisina. Ne sopivat hyvin sisäkissoiksi. Siamilaisia taas sanotaan vilkkaiksi ja usein ne ovat myös estottoman äänekkäitä.
Voit valita myös, otatko yhden vai kaksi kissaa. Asiantuntijat suosittelevat yleensä kahta kissaa ja mieluimmin samasta pentueesta. Näin kissoilla on lajitoverin seuraa ja ne voivat leikkiä ja seurustella keskenään.
Itselläni on vain yksi kissa. Joskus minulla on siitä huono omatunto.
En voi korvata toisen kissan seuraa, mutta puuhastelen kissani kanssa mahdollisimman paljon. Leikin sen kanssa ja usein jopa «juttelemme». Kun sanon sille jotain, se vastaa naukumalla.
Tunnistan kissallani ainakin kuusi erilaista tapaa naukua. Naukumisen viestejä ovat:
Ruokaa! Leikitään! Nosta minut hattuhyllylle! Tahdon pois hissistä/autosta/korista!
Lopeta!
Yleisnauku eli joka tilanteen nauku.
Kissani käyttää naukumisen lisäksi muitakin ääniä. Se naksuttelee, hyrisee, kurnahtelee, narisee, murisee, sähisee ja tietysti kehrää.
Kehräyksessä on eri sävyjä. Kissallani on esimerkiksi makea ja äänekäs kehräys, kun sillä on oikein hyvä olo. Unikehräys on rauhallista ja hiljaista kehräystä silloin, kun kissa torkkuu tai nukkuu.
Tervehdyskehräystä kuulen, kun tulen kotiin, tai kun ihan vain ohimennen silitän kissaa. Silloin se kehräisee: «Moi!»
Kehrääminen ei aina kerro tyytyväisyydestä tai hyvästä olosta. Kissa voi kehrätä myös sairaana tai kovasti peloissaan. Ehkä se yrittää kehräämällä rauhoittaa itseään.
Kissa ilmaisee itseään myös eleillään ja asennoillaan. On hauskaa oppia vuosien kuluessa tuntemaan kissa yhä paremmin. Silloin tietää jo korvien, hännän ja viiksien asennosta, onko se leppoisa, utelias, iloinen, pelokas vai kenties ärtyisä.
Voit miettiä sitäkin, haluatko uroskissan vai naaraskissan eli poikakissan vai tyttökissan. Valitsetpa kumman tahansa, sinun on päätettävä, leikkautatko kissasi. Peruskysymys on silloin, teetätkö kissallasi pentuja.
Leikkauttaminen tarkoittaa sitä, että eläinlääkäri tekee kissalle leikkauksen, jonka jälkeen se ei voi lisääntyä.
Yleensä eläinlääkäri poistaa leikkauksessa naaraskissalta munasarjat ja urokselta kivekset. Leikkauksen saa tehdä vain eläinlääkäri.
Sen lisäksi, että leikattu kissa ei saa pentuja, sillä ei myöskään ole kiima-aikoja.
Kiima-aika tarkoittaa sitä aikaa, kun kissa on valmis lisääntymään ja etsii aktiivisesti kumppania parittelua varten. Jotkut sanovat kiima-aikaa myös juoksuajaksi.
Uroskissa leikataan sitten, kun se on täysikasvuinen. Yleensä se on silloin noin yhden vuoden ikäinen. Naaraskissan sopivasta leikkausiästä on erilaisia käsityksiä.
Toisten mielestä sopiva ikä on puoli vuotta; toisten mielestä kissalla on pitänyt olla ainakin yksi kiima-aika. Siitä kuitenkin ollaan aika yksimielisiä, että naaraskissan ei tarvitse saada pentuja ennen leikkausta.
Kissojen leikkaamisesta on monia mielipiteitä. Minun kissani on naaraskissa, ja olen leikkauttanut sen. En halunnut kissanpentuja, koska en uskonut, että löydän kodin ihan jokaiselle pennulle.
Laskin seuraavasti: Oletetaan, että kissani tekee kaksi pentuetta vuodessa ja jokaisessa pentueessa on vaikkapa viisi poikasta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa minun pitäisi löytää hyvä koti sadalle kotikissan pennulle!
Tiesin etukäteen myös, että kissani ei olisi päässyt parittelemaan kiima-aikoinaan. Minusta se olisi ollut julmaa. Lopulta päädyin siihen, että kissa ja minä kärsimme vähemmän, jos annan eläinlääkärin leikata kissani.
Jokaisen on kuitenkin itse tehtävä päätöksensä niiden olojen perusteella, joissa kissa ja ihminen elävät.

Mistä saa tietoa kissoista?

Saat lisää tietoa kissoista, kissan hankkimisesta, kissojen roduista ja luonteista esimerkiksi Suomen rotukissayhdistyksestä tai oman paikkakuntasi kissayhdistyksestä.
Nykyään ilmestyy kissalehtiä, joita voit ostaa kirjakaupasta tai lehtikioskista. Kirjastosta voit lainata kissakirjoja ja -videoita. Tämän kirjan lopussa on luettelo kirjoista. Luettelon tietokirjoja löydät kirjastosta.
Voit mennä kissanäyttelyyn ja keskustella kissanomistajien kanssa. Kissanäyttelyssä näet rotukissoja ja erilaisia kotikissoja. Näyttelyistä ilmoitetaan muun muassa sanomalehdissä.

KISSAAN KULUU RAHAA
Kissan hankkiminen ei aina ole ilmaista. Rotukissan pentu voi maksaa jopa tuhansia markkoja. Toisaalta kotikissan voi saada edullisesti tai jopa ilmaiseksi.
Nykyään täysin ilmaiset kissat ovat harvinaisempia kuin ennen. Jotkut uskovat, että
kun uusi omistaja maksaa kissasta edes pienen hinnan, hän pitää siitä parempaa huolta
kuin ilmaisesta kissasta. Kissa ei kuitenkaan ole tavara, jonka arvo piilee sen hinnassa.

Kissan tarvikkeet

Kissa tarvitsee muun muassa kuljetuskorin, valjaat, ruoka-astioita, leikkikaluja, turkinhoitovälineitä kuten kamman ja pehmeän harjan, kynsileikkurit ja käymälän eli hiekkalaatikon.
Raapimispuu on tärkeä, jotta se saa pidettyä kyntensä kunnossa. Kissan on parempi raapia omaa puuta kuin huonekaluja.

Ruokaa ja kissanhiekkaa

Kissasta huolehtiminen maksaa. Rahaa kuluu kissan ruokaan ja hiekkaan tai kuivikkeisiin.
Sellainen purkillinen kissanruokaa, joka riittää aikuiselle kissalle pariksi päiväksi, maksoi tämän kirjan kirjoittamisen aikoihin 4-10 markkaa.
Viiden kilon pussi kissanhiekkaa maksoi 16-35 markkaa. Oma kissani käyttää hiekkaa 1-1,5 pussillista viikossa. Eräässä elämäni vaiheessa elätin kissaani opiskelijan varoilla. Rahaa voi säästää, kun käyttää mielikuvitusta. Esimerkiksi leluja ja raapimispuun voi tehdä itsekin.
Myös ruokaa voi tehdä itse. Nykyään on olemassa jopa keittokirjoja, joissa on kissan ruokien reseptejä. Eläinlääkärin kuluista en kuitenkaan ole tinkinyt enkä voinutkaan tinkiä:
kissan terveydenhoitoon kuuluu asioita, joita vain eläinlääkäri osaa arvioida ja tehdä.
Sellaisia ovat esimerkiksi rokotukset, leikkaukset, sairauksien toteaminen ja lääkkeiden
sekä muun hoidon määrääminen.

Rokotukset ja eläinlääkäri

Myös rokotukset ja muut eläinlääkärin palvelut maksavat. Hinnat vaihtelevat eri eläinlääkäreillä. Olen käyttänyt kissani eläinlääkärillä leikkauksessa ja rokotuksissa. Kerran jouduin viemään kissani eläinlääkäriin, kun sen ihoon ilmestyi outoja haavoja.
Eläinlääkäri tutki haavat ja määräsi niihin sopivaa lääkettä. Kissallani on ollut myös virtsateiden tulehdus, mutta sekin parani eläinlääkärin määräämällä hoidolla ja lääkityksellä.

KISSA ON PETOELÄIN

Kun aiot hankkia kissan, pohdi asenteitasi jo etukäteen. Ihmisten on joskus vaikea hyväksyä luonnollisia tosiasioita, kuten sitä, että kissa on petoeläin.
Kissa on petoeläin, eli se saalistaa muita eläimiä ruoaksi. Kissa on siis lihansyöjä. Mielestäni nämä asiat on hyväksyttävä, jos aikoo elää kissan kanssa.
Kissa ei pyydystä hiiriä, lintuja ja muita pieniä eläimiä siksi, että se olisi paha ja ilkeä. Kun kissa saalistaa, se käyttäytyy luonnollisesti ja lajilleen tyypillisesti. Saalistaminen kuuluu kissana olemiseen. Kissa tuo joskus saaliin sinulle. Se saattaa kantaa kotiin myyriä, hiiriä, sisiliskoja, sudenkorentoja, hepokatteja ja muita saaliita.
Tähän on ainakin kolme selitystä. Ensimmäisen selityksen mukaan kissa pitää sinua oman pesueensa jäsenenä. Kissa kantaa saaliin kotiin, koska se haluaa ruokkia oman pesueensa.
Toinen selitys kuuluu, että kissa yrittää opettaa sinut pyydystämään itse ruokasi ja näyttää sinulle esimerkkiä.
Kolmannen selityksen mukaan kissan kotiin kantamia saaliita pidetään kissan lahjoina omille ihmisille.
Oma kissani on erikoistunut pyydystämään päästäisiä. Kun kesälomalla maalla herään ja astun ulos aitasta, katson tarkasti, mihin astun. Oven edessä on yleensä päästäinen tai joskus hiiri. Kissa on käynyt metsästämässä aamuyöllä ja jättänyt saaliin «pesän» ovelle.
Kiitän kissaa kauniisti, mutta kun se ei huomaa, hautaan saaliin maahan.
Jostain syystä kissani jättää linnut yleensä rauhaan. Jos kissa pyydystää lintuja, sille voi laittaa kulkusen kaulaan ja toivoa, että kilinä varoittaisi lintuja.
Hyväksyn sen, että kissani saalistaa. Silti menen väliin, jos näen kissani hiiren, linnun tai muun eläimen kimpussa ja yritän pelastaa saaliiksi joutuneen eläimen.
Kissasta on turha yrittää kitkeä sen luonnollisia tapoja. On tietysti kissoja, jotka näyttävät elävän rauhassa hamstereiden, rottien, marsujen ja papukaijojen kanssa, kunhan nämä pysyvät häkissään. Kissan läsnäolo voi kuitenkin aiheuttaa pienemmille lemmikeille suunnatonta stressiä, ja vahinkojakin sattuu.
Yksi surullisimmista vahingoista tapahtui, kun siskoni kissa söi hänen Nuppu-nimisen hamsterinsa. Kissa pääsi livahtamaan ennen oven sulkemista samaan huoneeseen, jossa Nuppu jaloitteli vapaana tunnin pituisella «iltalomallaan».
Koiran voit yrittää opettaa jättämään rauhaan sekä villit eläimet että lemmikit.
Kissan kanssa kannattaa menetellä niin, että jos otat kissan, älä ota lisäksi sellaisia eläimiä,
joita kissa luonnostaan saalistaa.
Kun harkitset kissan hankkimista, mieti myös, sopiiko se omiin elämäntapoihisi.
Esimerkki: Olen kasvissyöjä eli en syö lainkaan lihaa. Kasvissyönti ei kuitenkaan sovi kissalle.
Siksi minun on hyväksyttävä, että kissa syö lihaa. Minun on myös suostuttava
ostamaan ja käsittelemään lihaa, koska se on kissan ruokaa.
Vaikka kissa ei sopeudu kasvisruokaan, se sopeutuu moneen muuhun asiaan. Se sopeutuu kerrostaloon ja sisäkissan elämään. Toisaalta se voi elää ulkoelämää tallikissana tai navettakissana.
Kissoja on laivoissa laivakissoina. Ulkomailla jotkut kissat ovat nykyaikanakin töissä vilja- tai paperivarastoissa. Niiden tehtävänä on pitää hiiret poissa.
Kissa sopeutuu asumaan ihmisen kanssa kahdestaan, mutta toisaalta se voi viihtyä myös suuren perheen lemmikkinä ja lasten seuralaisena.

KISSA TARVITSEE AIKAASI

Kissa tarvitsee sinulta aikaa monilla eri tavoilla ja monissa eri asioissa.
Kissa tarvitsee seuraa ja leikkiä. Yleensä kissan leikit muistuttavat saalistamista. Se jahtaa mielellään esimerkiksi naruun kiinnitettyä paperimyttyä.
Jos kissan kanssa ei koskaan leikitä, se lakkaa vähitellen odottamasta leikkejä ja mukavaa yhdessä olemista. Kissa vetäytyy omiin oloihinsa ja siitä voi tulla apea nyhjöttäjä.
Sisäkissan viihdyttäminen on erityisen tärkeää, koska se ei pääse vapaasti ulos kissan askareisiin kuten vaanimaan, saalistamaan, kiipeilemään, loikkimaan ja terottamaan kynsiä puunrunkoon. Siksi sillä pitää olla sisällä mahdollisuus kissamaisiin puuhiin.
Sisustuksen avulla voit järjestää kissalle kiipeilymahdollisuuksia. Itse olen esimerkiksi jättänyt kirjahyllyyn tyhjiä hyllyjä, joilla kissa hyppii ja kiipeilee. Se myös mielellään nukkuu korkealla.
Sisäkissakin voi pitää ulkoilusta. Onko sinulla aikaa ja kärsivällisyyttä viedä kissasi valjaissa ulos?
Kissan ulkoiluttaminen voi olla ihmisen mielestä pitkäveteistä. Monet kissat istuskelevat ja tarkkailevat kiireettömästi, mitä ympärillä tapahtuu. Ne eivät lähde kanssasi kymmenen kilometrin juoksulenkille.
Kuten olet huomannut, kissan hankkimiseen liittyy monenlaisia asioita, joita on harkittava ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Ne ovat sekä käytännön asioita että asenteisiin ja mielipiteisiin liittyviä asioita.

JOUDUT EHKA ODOTTAMAAN

Kun olet päättänyt ottaa kissan ja tiedät, mistä sen hankit, joudut ehkä odottamaan. Kissapennun on oltava riittävän vanha ennen kuin voit ottaa sen luoksesi.
Kissanpentu luovutetaan uuteen kotiin, kun se ei enää tarvitse emon hoivaa. Yleensä pentu on silloin ainakin kaksi kuukautta vanha, ehkä vanhempikin.
Kissaemo alkaa yleensä vieroittaa pentujaan, kun ne ovat kuukauden —
parin kuukauden ikäisiä. Vieroittaminen tarkoittaa sitä, että emo vähitellen lakkaa imettämästä pentuja eikä enää suojele niitä. Pentujen on opittava itse hankkimaan ruokansa ja
pitämään puoliaan. Jos kissanpentu erotetaan liian pienenä emosta ja sisaruksista,
sen kehitys voi häiriintyä. Liian aikaisin uuteen kotiin luovutettu kissa ei ole ehtinyt oppia kaikkia kissan taitoja. Emon ja kissasisarusten antama opetus jää kesken. Kissasta voi tulla turvaton ja hyvin riippuvainen ihmisestä.
Jotkut liian aikaisin emosta vieroitetut kissanpennut näyttävät kaipaavan emoa aikuisinakin. Ne esimerkiksi imevät villapaitoja tai villaisia peittoja.

OMIA MUISTOJANI

Kun sain oman kissani yli kuusi vuotta sitten, se oli kaksi kuukautta vanha.
Ystäväni toivat sen minulle junalla satojen kilometrien päästä.
Kissani matkusti takin povitaskussa.
Kahden kuukauden ikäisenä kissani oli tavattoman pieni, suorastaan rääpäle. Kun se halusi tutkia, mitä juomalasissa on, sen piti nousta takakäpälilleen, jotta se olisi yltänyt kurkkimaan lasiin.
Nyt tuo entinen rääpäle painaa noin viisi kiloa ja monet luulevat sitä kolliksi, koska se on aika roteva. Omissa silmissäni se on tietenkin juuri sopivan kokoinen; kaunein kissa minun maailmassani.
Kun sain kissani, suurin pelkoni oli, ettei kissa pitäisi minusta. Itsetuntoni taisi olla huono.
Pelkoni meni ohi ensimmäisenä iltana, kun olin käynyt nukkumaan.
Unta odotellessani luin sängyssä kirjaa vatsallani kyynärpäiden varassa.
Kissanpentu tuli nukkumaan kirjan päälle kyynärpäiden väliin ja kehräsi äänekkäästi.
Silloin tiesin, että kyllä kaikki menee hyvin.
Kävin päivisin töissä ja opiskelemassa. Tuntui pahalta jättää kissa yksin moneksi tunniksi. Ilmeisesti silläkin oli ikävä, koska se poissa ollessani raahasi sukkani ja puseroni mytyksi jonnekin nurkkaan.
En ole vieläkään oppinut jättämään kissaa kotiin hyvällä omallatunnolla. Kissa jää katselemaan perääni, kun lähden ulos.

Kun illalla palaan kotiin, näen usein kadulta, että se istuu keittiön pöydällä ikkunan ääressä. Talvisin sen valkoinen rinta häämöttää hämärästä keittiön ikkunan läpi.

VINKKEJÄ TURVALLISUUDESTA

Kissani katoaminen pentuna koloon keittiön kaapin ja seinän väliin opetti minut tukkimaan kaikki sellaiset kolot ja raot, joihin kissa voi pujahtaa. Suljin sanomalehdillä alhaalla seinissä olevat aukot.
Sanotaan, että siitä, mistä mahtuu kissan pää, mahtuu koko kissa.
Asun kaupungissa kerrostalon neljännessä kerroksessa. Kun tuuletan, telkeän ikkunan tiukasti vain raolleen, jotta kissa ei mahdu ikkunasta ulos ja putoa kadulle. Aina kun lähden ulos, laitan ikkunan kokonaan kiinni.
En jätä muovipusseja ja kasseja kissan ulottuville. Ilman valvontaa kissa voi tukehtua niihin.
Kissani suurimpia huveja on ryömiä kasseihin ja pusseihin. Kun tulen esimerkiksi kaupasta, kissa mönkii kassiin haistelemaan, mitä olen ostanut.
Lenkillä siivoan myös luontoon heitetyt muovikassit pois, jotta ulkoilevat kissat ja muut eläimet eivät joudu ahdinkoon.
Kissani leikkii mielellään kaikella, mikä on pientä ja kevyttä. Sellaisia ovat muun muassa pussinsulkijat, kumilenkit ja klemmarit. Annan kissan leikkiä niillä silloin, kun voin itse vahtia sitä.
Kun lähden ulos, tarkistan, ettei missään ole sellaisia esineitä, jotka kissa voisi nielaista riehakkaissa leikeissään. Turvalliset leikkikalut jätän tietenkin kissan viihdykkeeksi.
Koska harrastan ompelua ja muita käsitöitä, yritän olla tarkkana, ettei mihinkään jää neuloja kuljeksimaan.
Kissaa ei saisi päästää ulos ilman valvontaa varsinkaan kaupungeissa ja taajamissa. Ulkona vapaasti liikkuva kissa voi jäädä auton alle tai joutua vääriin käsiin. Kaikki ihmiset eivät pidä kissoista eivätkä eläimistä yleensäkään.
Vaikka asun kaupungissa, käyn kissan kanssa usein maaseudulla vanhempieni luona. Siellä olen päästänyt kissan ulos ilman jatkuvaa valvontaa. Maantie ja lähin naapuri ovat puolen kilometrin päässä. Käyn välillä vilkaisemassa, missä kissa on ja että kaikki on kunnossa.
Kaupungissa ulkoilutan kissaani aina valjaissa silloin harvoin, kun se suostuu lähtemään ulos.
Kissa tottuu valjaisiin hyvin, kun sitä aletaan totuttaa niihin jo pentuna vähän aikaa kerrallaan.
Ulkona liikkuville kissoille suositellaan pantaa kaulaan.
Pantaan kirjoitetaan omistajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Jos kissa katoaa,
löytäjä voi ilmoittaa kissan omistajalle, että karkulainen on löytynyt.
Pannassa pitäisi olla joustava osa. Kissa on utelias eläin, joka voi työntää päänsä milloin mihinkin. Se saattaa juuttua pannasta kiinni vaikka oksaan tai seinän raossa törröttävään naulaan. Kun panta joustaa, kissa pääsee kiipelistä.
Myös rokotukset ovat turvallisuutta. Saat tietoa rokotuksista eläinlääkäreiltä. Viime vuosina ulkona liikkuville kissoille on suositeltu tavallisten rokotusten lisäksi rabies- eli vesikauhurokotusta.
Kissan tapojen tunteminen lisää turvallisuutta, koska silloin ihminen voi toimia niin, ettei kissa joudu vaaraan. Tiedän esimerkiksi, että kissani on kiinnostunut kynttilän liekistä.
Niinpä laitan kynttilöitä vain sellaisiin paikkoihin, joihin kissa ei pääse, enkä koskaan jätä kissaa yksin palavan kynttilän kanssa.
Monta vuotta sitten kissani emo tutki kesämökin saunan uunin tulta niin läheltä, että sen viikset kärventyivät sykkyrälle — ihan kuin se olisi käynyt permanentissa.
Kissan turvallisuutta on myös se, että se tuntee oman nimensä ja tulee luokse, kun sitä kutsutaan.
Minun kissani tuntee nimensä. Lisäksi se tunnistaa vihellykseni. Kun vihellän kissaani, se juoksee luokseni. Jostakin syystä kissani on vaikeampi vastustaa vihellystä kuin omaa nimeään.
Kolmas kutsu, jonka kissani tuntee on pienen tiu un kilistäminen. Se tulee luokseni, kun kilistelen tiukua.
Tiu un huono puoli on, että se kuuluu vain lähelle. Vihellys kuuluu kauas. Kun joskus tyynenä kesäiltana järven rannalla vihellän kissaani, se saa vipinää kylän koiriinkin.

KISSA MATKUSTAA

Otan kissan usein mukaan, kun lähden matkalle. Se matkustaa häkissä. Otan mukaan myös valjaat. Pieneen purkkiin laitan vettä. Ruokaa pakkaan muovirasiaan.
Talouspaperi on hyödyllistä, jos kissa voi pahoin. Kissalleni tulee joskus paha olo, kun joudumme matkustamaan helteisellä säällä. Kun kissani voi huonosti, se alkaa kuolata. Talouspaperilla voin siivota kuolan kissasta ja häkistä.
Jos voin itse vaikuttaa siihen, milloin lähden matkalle, yritän lähteä silloin, kun ei ole liian kuuma ilma.
Esimerkiksi kesällä voi olla viileämpää aamulla ja illalla kuin keskipäivällä.
Jos joudun matkustamaan helteessä, yritän pitää kissan varjossa ja järjestää sille tuuletusta.

Junassa

Matkustan kissan kanssa mieluiten junassa, koska siinä on lemmikkiosasto. Lemmikkiosastossa voi matkustaa erilaisten lemmikkien kanssa. Olen nähnyt lemmikkiosastossa kissojen lisäksi koiria, kaneja, rottia, marsuja ja jopa gerbiilejä pikku laatikossaan.
Kissalle ostetaan oma matkalippu. Se maksaa muutaman kympin ja siihen sisältyy istumapaikkakin. Se on hyvä, sillä nykyään junat ovat usein melko täynnä varsinkin lomien alussa ja lopussa sekä juhlapyhien aikoihin.

Linja-autossa

Linja-autossa ei ole lemmikkiosastoa. Linja-autossa kissa voi haitata allergisia matkustajia.
Periaatteena linja-autossa on, että ensiksi autossa ollut matkustaja on etusijalla, jos keskustellaan siitä, kumpi jää autoon: allerginen matkustaja vai eläintä kuljettava matkustaja.
Jos siis olet ollut linja-autossa ennen kuin siihen nousee allerginen matkustaja, saat jatkaa matkaasi. Jos allerginen matkustaja oli ensin, sinun ja kissan on odotettava seuraavaa linja-autoa.
Edellä oleva sääntö on kuitenkin vain yleinen periaate. Käytännössä säännöt vaihtelevat eri liikennöitsijöillä.

Taksissa

Kaikki taksit eivät kuljeta lemmikkejä, koska niistä jää autoon eläinpölyä. Eläinpöly haittaa allergisia matkustajia.
Kun tilaat taksin, pyydä, että sinut hakee sellainen taksi, johon saat ottaa kissan mukaan.

Henkilöautossa

Kun minulla oli auto, kissani matkusti myös siinä. Aluksi se matkusti takaikkunalla. Tiesin, että se on vaarallista. Kuvittelin, mitä tapahtuisi, jos kissa säikähtäisi suunniltaan esimerkiksi äkkijarrutuksessa ja kiipeäisi peloissaan kasvoilleni tai säntäisi poikimien alle.
Niinpä rakensin äitini kanssa verkosta seinän poikittain auton keskelle etu- ja takapenkkien väliin.
Verkkoseinän pystyi irrottamaan, joten käytin sitä vain silloin, kun kissa oli kyydissä. Verkon ansiosta auton takaosa oli kokonaan kissan käytössä.
Verkkoa ei tarvitse rakentaa itse, vaan sen voi ostaa valmiinakin. Minulla vain sattuu olemaan kekseliäs ja kätevä äiti.
Nykyisin kissani matkustaa henkilöautossa aina omassa häkissään. Ilmeisesti se tuntee siinä olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Häkki pehmusteineen tuoksuu tutulta ja turvalliselta; se on kuin matkustaisi omassa pesässä.

Mistä saa tietoa kissan kanssa matkustamisesta?

Jos olet lähdössä matkalle, etkä ole varma, voitko ottaa kulkuneuvoon kissan mukaasi, varmista asia etukäteen.
Junalla matkustamisesta saat tietoa VR:ltä. Voit esimerkiksi soittaa tai mennä käymään rautatieasemalle.
Jos matkustat kissan kanssa linja-autolla, käänny Matkahuollon puoleen tai vielä mieluummin sen liikennöitsijän puoleen, jonka linja-autolla aiot matkustaa.
Jos et tiedä, kenen linja-auto liikennöi sinne, minne olet menossa, kysy Matkahuollosta.
Myöskään lentokoneessa ja laivassa ei ole vain yhtä käytäntöä lemmikin kanssa matkustamisessa. Käytännöt vaihtelevat eri yhtiöiden välillä.
Lentokoneella matkustamisesta saat tietoa siitä lentoyhtiöstä, jonka koneella aiot matkustaa.
Jos lähdet kissan kanssa laivamatkalle, ota yhteyttä siihen laivayhtiöön, jonka laivalla matkustat.

LEIKKIVÄ KISSA

Kun kissanpentu leikkii muiden kissanpentujen joukossa, se oppii seurustelemaan toisten kissojen eli lajitovereidensa kanssa. Se oppii kissojen käyttäytymistä.
Pikkukissat vaanivat, väijyvät, hyökkäävät, pakenevat, purevat ja potkivat. Leikin avulla kissanpentu oppii käyttämään sellaisia ääniä ja eleitä, joita se tarvitsee aikuisena kissana muiden kissojen kanssa.
On tärkeää, että kissa osaa kissojen ääni- ja elekielen esimerkiksi silloin, kun se puolustaa omaa aluettaan eli reviiriään.
Oma kissani leikkii nyt aikuisena yhtä innokkaasti kuin pentuna. Se jopa vaatii leikkimistä, jos näyttää siltä, että jään liian pitkiksi ajoiksi omiin puuhiini.
Kun kissani haluaa leikkiä, se tuijottaa minua ja naukuu juuri tietyllä äänellä. Kun se näyttelee pakenemista, se haluaa, että minä ryhdyn muka ajamaan sitä takaa.
Jos nämä kehotukset eli tuijotus, naukuminen ja pakeneminen eivät tehoa, on kokeiltava
vielä yhtä keinoa.
Se kantaa lähelleni jonkin pienen esineen ja narahtaa vaativasti. Kissani noutaa pieniä esineitä kuten leikkihiiriä tai jopa mustia oliiveja. Minun pitää ottaa esine käteeni ja sanoa: «Heitetään!» Nyt kissa valpastuu ja ryntää vaanimaan esimerkiksi nurkan tai oven taakse, sanomalehden alle tai maton laskoksien lomaan. Sen korvat ovat aivan matalina pään sivuilla ja viikset sojottavat suoraan alas. Hännänpää heilahtelee hiljaa.
Kun kissa on näin valmistautunut, heitän esineen sen läheltä joko lattiaa pitkin tai ilmassa. Se hyppää valtavalla loikalla esineen kimppuun, ottaa sen kiinni kynsillään, potkii sitä ja heittelee ilmaan. Se hyppii, kieppuu ja rojahtelee innoissaan. Lopuksi se tuo esineen takaisin: se pitää heittää uudestaan.
Kun vaaniminen ja hyökkääminen alkavat väsyttää sitä, se kellahtaa loikomaan juuri siihen paikkaan, jossa väsymys sattuu iskemään. Se nuolee itsensä puhtaaksi ja vaipuu uneen.
Kissani pitää myös esineiden pudottelusta. Laitan sille muun muassa pyykkipoikia, kyniä ja paperimyttyjä pöytien laidoille, kirjahyllyyn, television päälle ja tuoleille.
Sitten se kiipeilee pudottelemassa tavarat alas. Esineiden etsiminen piiloista on kissastani mieluisaa puuhaa.

Piilotan vaikkapa kynän pöydälle paperin alle tai lattialle maton reunan alle. Sitten kissa etsii kynää, ja kun se huomaa sen, se kyyristyy vaanimaan. Sen takatassut vispaavat innokkaasti ja lopulta se hyökkää näyttävästi kynän kimppuun ja kaivaa sen pois piilosta. Joskus tuon kissalleni kaupasta tyhjän pahvilaatikon. Leikkaan laatikon päätyihin juuri ja juuri kissan mentävän aukon. Kissani käyttää uutta laatikkoa leikkimiseen ja nukkumiseen. Jossain vaiheessa se aina kuitenkin kyllästyy. Silloin vien laatikon pahvinkeräykseen.
Kun muutaman viikon päästä tuon sille taas laatikon, se onkin kissasta taas jotain uutta ja kiinnostavaa. Ehdottomasti suurin kaikista kissani huvituksista on kaataa ja pöyhiä lankakorini, kun unohdan sen kissan ulottuville. Lankaleikki on erityisen hurmaavaa, kun en itse ole kotona. Kun lankakori kaatuu, kerät kierivät pitkin lattiaa. Jos en ole kotona, kissa saa kaikessa rauhassa vaania lankakeriä, hyökätä niiden kimppuun ja ottaa ne perusteellisesti hengiltä. Lopulta se sapittaa, pureksii ja vanuttelee villaiset kerät ja vyyhdit takkuisiksi kimpuiksi. Kissat ovat yksilöllisiä ja persoonallisia, ja ajan myötä kissalle ja sen omistajalle kehittyy omia leikkejä, jotka huvittavat kumpaakin.

El SAA!

Joskus kissa tekee asioita, joista se itse pitää, mutta jotka ovat ihmisen mielestä kiellettyjä.
Uskon, että kissan kanssa elämisessä ei ole kysymys vain kissan opettamisesta talon tavoille. Myöskään ei ole kysymys kieltämisestä, käskemisestä ja tottelemisesta.
Yhteiselämän ydin on siinä, että ihminen tietää, mitä kissana olemiseen kuuluu ja järjestää ympäristön sen mukaan. Sekä ihmisen että kissan täytyy sopeutua siihen, mitä toiseen lajiin kuuluvan olennon kanssa eläminen vaatii. Tiedämme esimerkiksi, että kissa huolehtii kynsistään raapimalla. Siksi sille on turha huutaa, jos se raapii esimerkiksi tapetteja tai ovien karmeja.
Kissaa ei saa myöskään lyödä, kuten ei muitakaan eläimiä. Jos kissa esimerkiksi raapii tapetteja, sano napakasti: «Ei!» ja nosta kissa raapimispuun luokse. Jos hyvin käy, se oppii, että raapia saa, kunhan ei koske tapettiin.
Oma kissani repi verhoja. Kun kielsin sitä, se luimisti korvat takaraivoa kohti ja menetti mukamas kuulonsa.
Silloin aloin tehdä niin, että kun se iski kyntensä verhoon, nostin sen raapimispuun ääreen ja asetin tassutkin valmiiksi puun pinnalle.
Yllättäen se kerran jatkoikin raapimista puuta vasten kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sen jälkeen se ei ole enää kertaakaan raapinut verhoja! Joissakin kaupoissa myydään kissan karkoitusainetta. Eräs tuttavani suihkuttaa karkoitusainetta sohvan selkänojaan.
Hän sanoo, ettei kissa raavi sohvaa ainakaan kahteen viikkoon suihkutuksen jälkeen.
Kotikutoisena karkotuskeinona olen joskus käyttänyt appelsiinin kuoria. Ripottelen niitä siihen paikkaan, johon kissa ei saa mennä. Sellainen paikka on ollut esimerkiksi lattia
juuri maalatun kaapin oven edessä.
Keino tehoaa niin kauan kuin appelsiinin kuoret ovat tuoreita ja niistä irtoaa kirpeää tuoksua. Kun ne kuivahtavat, kissa luultavasti nauraisi niille, jos osaisi.
Ehkä paras keino saavuttaa sopuisa yhteiselämä kissan kanssa on toimia niin, ettei kissa joudu jatkuvasti niihin tilanteisiin, joissa se käyttäytyy toisin kuin toivot.
Esimerkki:
Kissani natustaa mielellään kirjankansien kulmia. Jos unohdan kirjan pöydälle, se pureksii nautinnollisesti silmät puoliummessa kannet rikki.

Niinpä en jätä kirjoja pöydille tai tuoleille lojumaan, vaan pidän ne kirjahyllyssä tiiviissä rivissä.
Jos kissasi taas syö kukkia, kasvata sille purkissa ruohoa tai esimerkiksi kauran versoja. Kissani jätti kukat rauhaan, kun se sai omaa ruohoa.
Kissallani on koko ajan ruohoa saatavilla. Koska ruoho nahistuu aika pian, sitä pitää kylvää ahkerasti.
Jossakin vaiheessa se alkoi kyllästyttää. Sitten keksin hyvän keinon.
Kun kylvän kissalle esimerkiksi kauraa, en kylväkään vain yhtä purkillista, vaan ainakin kolme tai neljä. Yhden purkillisen jätän itämään. Muihin laitan kannet päälle ja sitten asettelen ne pakastimeen talvehtimaan».
Kun ruoho alkaa nahistua, otan pakastimesta uuden purkin huoneenlämpöön.
Pakastimessa talvehtinut kaura versoo noin viikossa.
Mielestäni kissan kanssa pääsee hyvään yhteisymmärrykseen kärsivällisyydellä, tykkäämisellä, tiedolla ja kompromisseilla.
Jos kestät naarmuja, nurkissa viilettäviä karvatuppuja, satunnaista mekastusta öisin, kurttuun leikittyjä mattoja, rikki pureskeltuja kirjankansia, harottavia langanpätkiä, hyviä ja huonoja yllätyksiä, ajoittaista surua ja huolta, omituisia herätyksiä, karvaisia vaatteita ja sitä, että joku tuijottaa sinua, ota kissa.

LOPUKSI

Ai niin, enkö ole kertonut kissani nimeä? Se on Sukka. Kissani on harmaa kuin mummon sukkalanka ja sillä on valkoiset tassut — aivan kuin sillä olisi jalassa valkoiset sukat.

Кондиционал

— Haluaisin esitellä sinulle äitini.
— Hauska tutustua. Minä olen Leena.

 ◊

— Voisitko lainata minulle kynää?
— Voin. Se on laukussani. Voit ottaa sen sieltä itse.

Voisitteko avata ikkunan?
Вы могли бы открыть окно?
Avaisitteko ikkunan?
Вы не откроете окно (вежливая просьба)?
Voisitko sulkea oven?
Ты не мог бы закрыть дверь?
Sulkisitko oven?
Ты не закроешь дверь?
Antaisitko minulle suolaa?
Ты не дашь мне соль? Может быть, дашь мне соль?
Haluaisitko kahvia?
Ты не хочешь кофе? Может быть, хочешь кофе?
Söisitkö jotakin?
Ты не поешь чего-нибудь? Может быть, поешь чего-нибудь?
Lähtisitkö kanssani kahville?
Может быть, пойдешь со мной в кафе?
Haluaisin kahvia.
Я бы хотел кофе.
Matkustaisin mielelläni Pietariin.
Я бы охотно поехал в Санкт-Петербург.
Minun pitäisi lähettää sähke. Mistä saisin lomakkeen?
Мне надо бы отправить телеграмму. Где бы мне взять бланк?

KONDITIONAALI

Кондиционал

Показатель кондиционала -isi- присоединяется к основе 3 лица. За ним следуют личные окончания (3 лицо ед. числа не имеет личного окончания).

Отрицательная форма кондиционала образуется из отрицательного глагола, который спрягается, и основного глагола, который оканчивается на показатель кондиционала -isi-: en haluaisi, et haluaisi, hän ei haluaisi, emme haluaisi, ette haluaisi, he eivät haluaisi.

При присоединении показателя -isi- к основе происходят следующие изменения:
конечные гласные основы -e и -i исчезают;
долгий гласный сокращается;
в дифтонгах -uo, -yö, -ie первый гласный исчезает.

Кондиционал выражает вежливую просьбу, пожелание или предложение. На русский язык он может переводиться:

а) словосочетанием может быть или вежливым вопросом: Söisitkö jotakin? — Может быть, поешь чего-нибудь? Не поесть ли тебе чего-нибудь?

б) условным наклонением: Matkustaisin mielelläni Kaukasiaan. — Я охотно поехал бы на Кавказ.

в) повелительным наклонением со словами пожалуйста, будьте добры: Sanoisitteko, miten voisin soittaa Moskovaan? — Скажите, пожалуйста, как мне позвонить в Москву? Neiti, toisitteko ruokalistan. — Девушка, принесите, пожалуйста, меню.

LUKUTEKSTI 1

Hei Tiina!

Kiitos kirjeestä, jossa kerrot itsestäsi ja perheestäsi. Minäkin haluaisin kertoa sinulle vähän itsestäni ja perheestäni. Tiedät jo, että nimeni on Lena ja asun Pietarissa. Opiskelen Pietarin yliopiston filologisessa tiedekunnassa. Pääaineeni on suomen kieli ja kirjallisuus. Opiskelen myös unkaria. Pidän erikoisesti kirjallisuudesta ja musiikista.

Isäni on työssä tehtaassa. Hän on 45-vuotias. Hänen nimensä on Nikolai Mihailovitš. Äitini nimi on Veera Petrovna. Hän on venäjän kielen opettaja. Hän opettaa venäjää ulkomaalaisille. Äitini puhuu vähän ruotsia ja saksaa. Nyt hän haluaa oppia myös suomen kieltä. Hän ymmärtää jo vähän suomea, mutta ei osaa puhua. Suomen kieli on meidän yhteinen harrastuksemme. Minulla on myös veli, hänen nimensä on Juri. Veljeni on 15-vuotias. Hän käy vielä koulua. Juri harrastaa urheilua. Kesällä hän pelaa jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa. Minä ja veljeni harrastamme myös valokuvausta. Haluaisin tietää myös, millainen on kotikaupunkisi ja korkeakoulu, jossa opiskelet. Toivottavasti kirjoitat minulle pian.

Lena

Uusia sanoja

LUKUTEKSTI 2

Hei Riitta!

Tervehdys taas täältä Lappeenrannasta. Mitä sinulle kuuluu? Nyt olisi kai aika suunnitella sitä meidän lomamatkaamme. Mitä mieltä olet, lähtisimmekö yhdessä sille Baltian kierrokselle? Jos sinulle sopii, sinä voisit hankkia matkaliput, koska asut Helsingissä. Matkustaisimme ensin laivalla Tallinnaan ja jatkaisimme sieltä matkaa bussilla. Voisimme tietysti kysyä, tarjoaisiko joku matkatoimisto valmista pakettimatkaa. Minä voisin olla matkalla pari viikkoa. Entä sinä, millainen sinun aikataulusi on?

Ajattelisit asiaa: uisimme meressä, kävisimme museoissa, näkisimme paljon uutta, söisimme hyvin, kävisimme ehkä teatterissa ja lepäisimme kunnolla.

Kirjoittelethan¹ pian.
Terveisin Anita

Uusia sanoja

SELITYS

1. Частица -han/-hän может также придать вопросу или просьбе оттенок вежливости. Глагол kirjoitella образован от глагола kirjoittaa с помощью суффикса -ele-, придающего глаголу значение многократности действия. Однако в данном случае форма глагола употреблена для обозначения близких отношений между пишущими.

DIALOGEJA

— Olisiko johtaja Nieminen tavattavissa?
— Valitettavasti hän ei ole paikalla. Voisitteko soittaa vähän ajan kuluttua uudelleen?

 ◊

Matti: Olisiko teillä kolmen hengen pöytä?
Tarjoilija: On kyllä. Tänne, olkaa hyvä. Syöttekö?
Matti: Juu, katsoisimme ruokalistaa.
Tarjoilija: Ottaisitteko alkuun jotakin juotavaa¹?

Matti: Minä otan vettä.
Pekka: Minä ottaisin olutta.
Heikki: Vettä vain, kiitos.
Matti: Minä tilaisin jo. Tiedän jo mitä haluan. Entä te?
Pekka: Joo, luulen, että otan pyttipannun.
Heikki: Minä otan Janssonin kiusauksen.

Matti: Minulle paistetut silakat.
Tarjoilija: Kiitos.

 ◊

— Ottaisitko kahvia?
— Ottaisin mieluummin teetä, jos sinulla on.

 ◊

— Soittaisitko minulle illalla?

— Joo, mihin aikaan?
— Luulisin, että olen kotona jo kuudelta.

 ◊

— Saisinko esitellä: tämä on tyttäreni Jaanan poika.
— Tyttäresi poika? Onko tyttärelläsi jo noin iso poika?

 ◊

— Missä ryhmänjohtaja on? Minun täytyy puhua hänen kanssaan².
— Hän keskustelee tuolla oppaan kanssa.

 ◊

— Luuletko, että Anu lähtisi meidän kanssamme teatteriin?
— Olen varma, että hän lähtee mielellään³.

 ◊

— Mitä mieltä Te olette insinööri Rantasen hankkeesta?
— Tarkoitatteko sitä uutta rakennussuunnitelmaa? Mielestäni se on hyvin mielenkiintoinen. Hänen ehdotustaan kannattaa harkita.

 ◊

— Haluaisitko kupin kahvia?
— Kiitos, mielelläni.

Uusia sanoja

SELITYKSIÄ

1. Слово jotakin ’что-нибудь, кто-нибудь’ является партитивом неопределенного местоимения jokin. Слово juotavaa — причастие от глагола juoda ’пить’. Оно употребляется в значении существительного juoma ’питье’.
2. Когда послелог следует за личным местоимением, к нему присоединяется притяжательный суффикс (minun kanssani, hänen kanssaan, cp.: Liisan kanssa, Harrin kanssa).
3. Слово mielelläni, mielelläsi, mielellään ’с удовольствием’ всегда употребляется с притяжательным суффиксом.

HARJOITUKSIA

1. Расскажите (по тексту) о Лене и ее семье.

2. Составьте рассказ о себе и своей семье.

3. Расскажите, как вы намерены провести свой отпуск или каникулы.

4. Расскажите о семейной или групповой фотографии по данному образцу.

— Tunnetko tämän valokuvan ihmiset?
— Tuossa keskellä ovat isäsi ja äitisi, heidät minä tunnen, ja heidän edessään olet sinä.
— Äitini vieressä istuvat veljeni ja hänen vaimonsa. Heidän takanaan seisovat serkkuni Kaisa ja hänen miehensä Tuomas.
— Entä kuka on tuo nuori nainen isäsi vieressä?
— Hänen vieressään on hänen siskonsa, Ilona-täti, ja tätini takana on hänen miehensä, Timo-eno.

5. Сделайте по образцу.

Voitko kääntää tämän tekstin?

Voitko näyttää minulle tuota kirjaa?

Voitko panna ilmoituksen oveen?

Voitko ostaa meille liput?

Voitko herättää minut aamulla?

Voitko odottaa vielä vähän?

Voitko auttaa minua vähän?

(Saattaa) minut junaan? (Lukea) meille runosi? (Laulaa) meille jotakin? (Kattaa) pöydän? (Kutsua) nyt vieraat pöytään? (Kaataa) minulle kupin kahvia? (Kirjoittaa) esimerkit taululle?

Lähettää sähke. Sytyttää valo. Sulkea radio. Tuoda ruokalista. Korjata virhe. Hakea sanomalehti.

Друзья! Чтение и понимание текстов – неотъемлемая часть изучения любого языка, в том числе и финского. В этой статье представлен простой текст на финском языке для начинающих. Вы можете прочитать текст из книги «Kieli käyttöön» автора Marjukka Kenttälä и проверить свои знания. Для подстраховки внизу мы дали русский перевод.

Оригинал на финском языке

Maria herää aamulla aikaisin. Han nousee heti ylös sangysta, pesee hampaat ja menee keittiöön. Keittiössa hän laittaa aamupalaa, juo kahvia ja syö pari voileipää. Sitten hän lähtee ulos. Ulkona on kaunis ilma. Maria kävelee bussipysäkille ja odottaa bussia. Bussi tulee pian. Maria nousee bussiin. Hän menee bussilla keskustaan. Kun bussi on rautatieasemalla, Maria nousee bussista ja kavelee työhön. Han on työssä joka päivä kahdeksan tuntia. Paivällä hän käy ravintolassa, kun on lounasaika. Jos hänellä on aikaa, hän käy joskus torilla. Torilta hän ostaa pari banaania tai appelsiinia. Kello 16.00 Maria pääsee työstä. Hän käy ensin pankkiautomaatilla ja nostaa vähän rahaa. Sitten hän menee tavarataloon ja ostaa talvisaappaat. Tavaratalosta hän kävelee asemalle ja menee junalla takaisin kotiin. Hän on kotona noin kello 18.30. Kotona han syö ensin vähän, sitten hän katsoo televisiota tai lukee kirjaa. Kello 23.00 hän menee sänkyyn.

Перевод с финского на русский

Мария просыпается рано утром. Она сразу же встаёт с кровати, чистит зубы и идёт на кухню. На кухне она готовит завтрак, пьёт кофе и съедает пару бутербродов. Затем она выходит на улицу. На улице прекрасная погода. Мария идёт на автобусную остановку и ждёт автобуса. Автобус приходит скоро. Мария садится в автобус. Она едет на автобусе в центр. Когда автобус приезжает к железнодорожной станции, Мария выходит из автобуса и идёт пешком до работы. Она работает каждый день по 8 часов. Днём она идёт в ресторан, когда приходит время обеда. Если у неё есть время, она иногда идёт на рынок. На рынке она покупает пару бананов или апельсинов. В 16 часов Мария выходит с работы. Вначале она идёт к банкомату и снимает немного денег. Затем она идёт в универмаг и покупает зимние сапоги. Из магазина она идёт пешком до станции и едет на поезде обратно домой. Она дома примерно в 18:30. Дома сначала она немного ест, затем смотрит телевизор или читает книгу. В 23 часа она отправляется в кровать.

Прочитав этот простой текст на финском языке с переводом, вы, наверняка, заметили некоторые интересные моменты. Например, в финском языке падежные формы совсем не всегда совпадают с русскими.

Наша героиня Мария в автобус не садится, а «встаёт» – «nousee bussiin», из автобуса она также встаёт «nousee bussista», посещает она не ресторан, а «в ресторане» — «käy ravintolassa», и не рынок, а на рынке – «torilla».

И покупает бананы Мария не на рынке, а с рынка – «torilta». Также в финском можно попасть не только куда-то, но и откуда-то – «Maria pääsee työstä». И деньги с банкомата Мария не снимает, а поднимает «nostaa rahaa».

Видите, прочитав небольшой текст, сразу столько необычного и интересного можно узнать о языке. Адаптированные тексты на финском языке можно найти в различных учебных пособиях, как русскоязычных, так и финноязычных, а также на просторах Интернета.

Неадаптированных же текстов великое множество. Чем больше вы читаете, тем больше вы будете знать слов и выражений, а главное, вы сможете запоминать, как правильно употребляются эти слова и выражения, каких падежей требуют те или иные глаголы, и т.д. У вас в голове уже будут определённые языковые клише, шаблоны, зная которые, Вы сможете правильно говорить на автомате, и интуитивно понимать где и как употребить ту или иную конструкцию.

Ну а мы, преподаватели языкового центра Лингваконтакт, всегда сможем вам в этом помочь. Приходите к нам на занятия, мы будем рады вас видеть!

Perhe — Family

Рассказ о себе, будет не полным без рассказа о своей семье. В этом уроке Вы узнаете, как называются члены семьи на Финском.

Матти и Майя сидят в поезде и разговаривают.

• Matti: Onko sinulla siskoa tai veljeä?
• Maija: Minulla on isoveli. Entä sinulla?
• Matti: Minulla on kaksi veljeä ja yksi sisko.
• Maija: Ovatko he nuorempia vai vanhempia?
• Matti: Toinen veli on minua kaksi vuotta vanhempi, toinen vuoden nuorempi. Pikkusisko on vasta yksitoistavuotias. Vanhempani ovat eronneet, ja siskoni on lapsi äitini toisesta avioliitosta.
• Maija: Asuvatko veljesi kotona?
• Matti: Nuorempi veljeni asuu vielä vanhempiensa luona. Vanhempi veljeni on jo muuttanut pois kotoa. Myös mummo asuu meillä.
• Maija: Minun isän äitini asuu vanhainkodissa. Pappa kuoli kaksi vuotta sitten. Äidin vanhemmat eivät hekään enää elä.
• Matti: Sepä ikävää.
• Maija: Ei se mitään. Elämä on sellaista.

Juna saapuu asemalle.

• Matti: Hei, oli mukava jutella. Voitaisiinko tavata uudelleen?
• Maija: Se olisi mukavaa.
• Matti: Voinko soittaa sinulle joskus?
• Maija: Toki, tässä on puhelinnumeroni.

Perhe ja sukulaiset — Семья и родственники.

Современная финская семья очень малы. Обычно она включает в себя родителей и 1-3 детей. Сегодня многие люди разводятся и вступают в повторный брак, и часто в семье есть дети от предыдущего брака . Традиционно, вся семья с бабушками и дедушками, сестрами, братьями и двоюродными братьями жила в одном доме, но сегодня, практически невозможно, встретить семью в которой несколько поколений живут под одной крышей. Когда детям исполняется 18 и они заканчивают среднюю школу, они стремятся жить отдельно. В финском обществе, довольно распространено, что пары живут вместе годами, прежде чем оформить отношения. Это называется avoliitto (совместное проживание, гражданский брак).

В Финском, есть два слова для обозначения семьи. Perhe является наиболее распространенным переводом английского слова «семья». Оно включает в себя внутреннюю семью, например, родителей и детей, а именно тех, кто живет в одном доме. Suku включает в себя других членов семьи, например, бабушки и дедушки, дяди, тети и двоюродные братья.

isä	отец	= perhe
äiti	мать
lapsi	ребенок
veli	брат
sisko	сестра
.
mummo/isoäiti	бабушка	= suku
pappa/isoisä	дедушка
täti	тетя
setä	дядя (отец брата)
eno	тетя (мать брата)
serkku	кузен/кузина

Onko sinulla vaimoa/(avio)miestä?

У тебя есть жена/муж?

Olen ollut naimisissa kaksi vuotta.

Я был/была женат/замужем в течении двух лет.

Minulla on — У меня есть

В финском, olla может означать иметь и быть. Вот почему:

Hän on suomalainen.
He is Finn. Он Финн.

Minulla on suomalainen ystävä.
У меня есть друг Финн.

Помните, что личное местоимение нахъодиться в adessive падеже.

Вы попросили меня рассказать о себе. Sinä itse pyysit, että kertoisin itsestäni. Он может много чего рассказать о себе, маленьком ублюдке! Sinulla on nyt muutakin tekemistä, pikku runkku Но я же не японец. Почему вы отказались рассказать о себе? Вы должны были раскрыть ваш послужной список. — Miksi kieltäydyitte kertomasta — itsestänne ja menneisyydestänne? Рассказать о себе? — Elämäntarinani? Барт, Лиза, я хочу вам кое-что рассказать о себе. Нечто постыдное. Bart ja Lisa, minulla on kerrottavaa, josta en ole ylpeä. Но если ты захочешь рассказать о себе тогда у меня появится к тебе интерес. Paitsi jos haluat puhua itsestäsi. Siitä kuka olet. Silloin saat minut kiinnostumaan. Можешь еще что-нибудь рассказать о себе? Onko mitään mitä sinä voisit kertoa itsestäsi? Теперь ты должен рассказать о себе. Nyt sinun on kerrottava kuka olet. Рассказать о себе что-нибудь ещё? Mitä muuta haIuat tietää? — En mitään. — да, я поняла сущая пытка за пять минут мне дали понять, на что была бы похожа жизнь, если бы я был хоть в чем-то интересным если бы мне было что рассказать о себе, если бы я чем-то занимался — Ymmärrän ok. Se oli kidutusta. Aloin tajuta millaista elämä olisi, jos olisin millään lailla mielenkiintoinen. Я был бы рад рассказать о себе еще что-нибудь. Но ваша служба безопасности уже знает обо мне практически все. Mikäli voin vielä kertoa itsestäni jotain mitä ette ole jo tarkistanut… Ты провела здесь почти три месяца, и каждый раз, когда я прошу тебя рассказать о себе, у тебя появляется этот взгляд. Olet ollut täällä melkein kolme kuukautta, ja joka kerta kun kysyn sinusta, silmiisi tulee se katse. Почему бы тебе не рассказать о себе нашей группе? — Kerro meille itsestäsi. Думаю, нужно рассказать о себе побольше. Cuddy. Kerron aluksi hieman itsestäni. Но я могу рассказать о себе. Mutta voin kertoa itsestäni. — Подожди, позволь мне рассказать о себе. -Saanko edes kertoa itsestäni? — Ладно, что еще ты можешь рассказать о себе? — Anna kun mietin. Mitä muuta? Тебе и нужно было только немного рассказать о себе. Mutta sisältä… — Вы хотите рассказать о себе? — Нет! — Kertoisitteko itsestänne? Хочешь что-нибудь рассказать о себе? — En oikeastaan. О том, как тетя Лили пригласила местного фермера рассказать о себе и как он привел козу, и как он сказал всей группе о том, что собирается сделать с этой козой позже. Lily kutsui erään maanviljelijän puhumaan luokalleen. Maanviljelijä toi näytille vuohen ja kertoi luokalle mitä aikoi tehdä vuohelle samana päivänä. Ты пытаешься рассказать о себе, а я не имею представления, о чем ты говоришь. -Yritit juuri selittää itseäsi. Так, что ещё я могу рассказать о себе, чтобы понравиться тебе. Mitähän muuta pidettävää voisin kertoa? Они нам пишут. Хотят рассказать о себе. He kirjoittavat, haluavat tulla kuulluksi. Я на самом деле хотел бы рассказать о себе. Tahdon todella kertoa itsestäni. Ты должен представиться нам, рассказать о себе что-нибудь, чего мы не знаем. Esittele itsesi — ja kerro jotain, mitä emme sinusta tiedä. Почему бы тебе не рассказать о себе? Kertoisitko minulle itsestäsi? Хочу немного рассказать о себе. -Hyvä juttu. Haluan esitellä itseni. Пытаясь убедить Чудо-быка встретиться с ними, 142 отпрыска, которые с тобой судятся, хотят рассказать о себе. Jotta Starbuck suostuisi tapaamaan, – 142 lasta kertovat itsestään. Я бы сделал всё наоборот. Заставил людей рассказать о себе самое худшее, всю мерзость, самые тёмные тайны. Minä laittaisin jokaisen kertomaan huonoimmat puolensa.

Итак, теперь Вы можете сказать, кто Вы есть: Minä olen Ekaterina.
Kuka sinä olet? То есть кто ты есть? Ваш ответ: _________________________________
Здесь нужно пояснить, что финны нынче всегда общаются на “ты”, за исключением редких случаев. Ученик обращается к учителю на “ты”, ребенок ко взрослому – на “ты”, продавец к покупателю – на “ты”, незнакомец к другому человеку – на “ты”. Финны очень простые и проповедуют всеобщее равенство. Преувеличенная вежливость может обидеть финна, обращение на “вы” выражает отстраненность и отчуждение. Так что смело говорите всем “ты” и не беспокойтесь!
Теперь давайте разучим различные приветствия и и другие полезные словечки:

Moi – привет
Hei – привет
Terve – здравствуй(те)
Hyvää päivää – добрый день
Hyvää huomenta – доброе утро
Hyvää iltaa – добрый вечер
Hyvää yötä – хорошей ночи
Huomiseen! – до завтра!
Tervetuloa! – добро пожаловать!
Mitä kuuluu? – Как дела?
Kiitos – спасибо
Näkemiin – до свидания
Nähdään – увидимся
Hei-hei (heippa) – пока
Moi-moi (moikka) – пока
Anteeksi – извини(те)

То есть теперь мы можем выстроить элементарный диалог:

Johanna: – Hei! Kuka sinä olet?
Katja: – Hei! Olen Katja. Kuka sinä olet?
Johanna: – Olen Johanna. Hauska tutustua!

Последнее означает “Приятно познакомиться!”

Обратите внимание, что слово hyvää (хорошего, доброго) можно опустить и сказать просто huomenta! (утра), как и в английском языке. То есть с утра финн запросто поприветствует Вас одним словом:
Huomenta! Mitä kuuluu?
Hyvää, kiitos.
Таким будет Ваш ответ: “хорошо, спасибо”. А теперь представим себе, что мы на курсах и вся группа знакомится друг с другом. Впишите в диалог финские имена.

Moi! Olen Timo. Kuka sinä olet?
Hei! Olen ______________ . Kuka hän on?
Hän on ______________ . Mitä kuuluu?
Hyvää, kiitos.
Ja me olemme ________________ ja _________________ .
Hauska tutustua!

Произношение

Продолжаем заниматься произношением. В Уроке 2 Вам встретилось много слов, в которых есть буквы с точками. Давайте рассмотрим их поближе. Ä, Ö, Y – передние открытые гласные, противоположность задним глубоким A, O, U. Они образуются в районе зубов и губ. Финская Y похожа на гласные звуки в слове “люблю. Ö похожа на гласный звук во втором слоге слова “верёвка”. Ä звучит где-то между русскими А и Э.
Смотрите Видео 4, в нем все слова с этой странички!

“Ä”, “ÄÄ”. Попробуйте потянуть звук “А” и медленно перейти в звук “Э”. Финская “Ä” будет посередине между ними. Это открытый звук, губы растянуты. Обратите внимание, что слог “TÄ” не будет звучать как “ТЯ”, потому что “Т” не смягчается, она такая же твердая, как в слове “ТА”. То же самое касается и других слогов.

Смотрите Видео, читайте, повторяйте: сначала слоги, потом слова.

HÄ, TÄ, MÄ. NA – NÄ. PA – PÄ. KA – KÄ. VÄ – VÄÄ. RÄ – RÄÄ. LÄ – LÄÄ.

PÄÄ (голова). HÄÄT (свадьба). MÄRKÄ (мокрый). NÄLKÄ (голод). JÄÄ (лёд). MÄKI (холм, горка). ÄÄNI (звук, голос). TÄMÄ (это). VÄHÄN (немного).

“Y”, “YY”. (не путайте с русской “ю”!)
HY, TY, MY, NU – NY, PU – PY, KU – KY, VY – VYY, RY – RYY, LY – LYY.

HYVÄ (хороший). MYYDÄ (продавать). PÖLY (пыль). KYNÄ (ручка). NYT (сейчас). HYMY (улыбка). LYHYT (короткий). SYY (причина).

“Ö”, “ÖÖ”.
HÖ, TÖ, MÖ. NO – NÖ. PO – PÖ. KO – KÖ. VÖ – VÖÖ. RÖ – RÖÖ. LÖ – LÖÖ.

PÖLLÖ (сова). ÖITÄ (ночи). TÖITÄ (работы). KOHÄ (кашель).

“ÄI”, “ÖY”, “YÖ”. В этих дифтонгах, то есть сочетаниях двух гласных звуков, которые образуют один слог, важно каждый звук произносить чётко и полноценно, не сокращая ничего. “ÄI” звучит как “АИ”, а не “АЙ”, как частенько ошибаются.
Слушайте и повторяйте:
ÄITI (мама). PÄIVÄ (день). VYÖ (пояс). YÖ (ночь). KÖYHÄ (бедный). LYÖDÄ (ударять). PÖYTÄ (стол).

Теперь Вы можете перейти к упражнениям.

Дополнительные материалы: